sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Aito aamu


Saatoinpa eilen mainita vähän harmissani äitilleni, että kun aukaisen suuni blogissa niin lukijoita katoaa. En tiedä yhtäkään bloggaajaa ketä ei oikeasti vähän kiinnostaisi uusien lukijoiden tuleminen tai niiden pois lähteminen. Äitini ihmetteli aidosti, että mitä se haittaa? Itsellehän sinä sitä kirjoitat. Silloin tajusin mikä tänne tulemisessa silloin tällöin kitkaa. Monet blogit on nykyään viimeisen päälle hiottuja kuvia, kiiltokuvamaista elämää ja täydellisyyden hipomista ulkoasussa. Minusta tuntuu etten yllä tällaisen blogimaailman tasolle. Ei minusta ole siloittamaan elämääni tai itseäni. Ei minusta ole peittelemään, että olen maailman laiskin tiskaaja ja meillä juoksee kotona muitakin lemmikkejä kuin kaksi koiraa ja kissa, nimittäin villakoiria. Jätän tavaroita kuin kakka koiran pyllystä ympäriinsä, ja lopulta siivoilen itse omia jälkiä. Olen sottapytty ja laiskiainen! Ei se poista silti sitä faktaa, että rakastan kaikkea kaunista ja tykkään kauniista kuvista.


Mitäpä jos oikeasti alkaisin kirjoittaa blogiani aidosti itselleni? Muistoiksi kesästä, syksystä, talvesta ja keväästä. Muistoksi elämästä! Mitäpä jos unohtaisin sen iänikuisen stressin siitä miten kaiken pitäisi olla täydellistä. Levittäisin käteni ja myöntäisin, että tällainen olen enkä oikein muuksi muutu! Juhlia järjestäessä löysin itseni taas kerran raivohulluamasta, koska kodin pitää näyttää siltä tältä ja tuolta. Pyykit piiloon ja kaikki sotku piiloon! Tuomas totesi minulle, että mekin ollaan ihmisiä. Ai niin, niinpä me ollaankin. Ja niin on meidän vieraatkin. Yhtä paljon kuin en tiedä yhtään bloggaajaa ketä lukijamäärä ei kiinnosta millin vertaa, niin en tiedä yhtäkään täydellistä ihmistä.


Minkä kuvan haluan ihan oikeasti itsestäni antaa? Aidon. Siihen kuuluu hauskat asukokonaisuudet joka aamu koiria ulkoiluttaessa. Tukka pörrössä, ensimmäiset vaatteet kiskaistuna päälle, toinen koira kainalossa ja toinen talutettavana koen olevani aidosti ja oikeasti oma itseni. Halusin muistaa tämän päivän aamun, koska pohjoisemmassa Suomessa on sadellut jo lunta. Pian väistyy syksyiset maisemat ja saadaan nautiskella lumesta. 

Aion edelleen ottaa blogiini kauniisti aseteltuja ja harkittuja kuvia, mutta vapaudun ikuistamaan minun oikean elämän tänne. Ei minun elämä ole mitenkään ihmeellistä, vaan ihan tavallisen nuoren naisen elämää hyvineen ja pahoineen päivineen. Sitä tarinaa haluan tänne ikuistaa, jotta voin sitten joskus muistella itsekin niitä päiviä mitä ikuistamattomana ei välttämättä edes muistaisi. 

13 kommenttia:

  1. ihana postaus Iina!!! ja täyttä asiaa, täälä kuittaa myös yks pikkune laiskimus. mm keittiön siisteys ahdistaa enkä jaksais koskaan siivota sitä.. kauhia kynnys mut sitte se raja tulee kuitenkin joskus vastaan. Kyllä miekin tuojottelen oman blogin käviämääriä ja lukijoita, mutta olen ymmärtänyt sen, että teen sitä kuitenkin itselleni. Minusta on kiva kirjotella omia kuulumisia ja toteuttaa itseään, vaikka melko pintapuolisesti ruukaankin kirjoittaa, blogi toimii kuitenkin päiväkirjan omaisesti. Mukava seurata sitä, miten itse muuttuu vaikka ihan vain pukeutumisen suhteen tai mitä teinkään vuosi sitten näinä päivinä! Blogi on mahtava harrastus!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oh muutama kirjotushärö mutta ei se haittaa ! :D

      Poista
    2. Ihanaa etten oo ainut jolla laiskottaa välillä! <3 :) Ja nimenomaan!! Saa sitten itsekin vähän selailla muistoja vuosien ajalta. :)

      Poista
  2. Voi Iina <3 Itselleni tulee ainakin välillä ihan sellainen "ahdistus" nykypäivän blogimaailmasta, missä kaiken pitäisi muka olla juuri sellaista kiiltokuvamaisen täydellistä! Höpö höpö sanon minä, miusta ainakin on kiva lukea aidosti kirjoitettuja blogeja ja välillä myös niitä ikävempiäkin juttuja, sillä niihin on paljon helpompi samaistua :) Siksi silloin aikoinani liityinkin blogisi lukijaksi, sillä siulla nämä "kriteerit" täyttyvät ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän sitä itsekin muutamia ammattibloggaajia seuraa, mutta yleisesti tykkään enemmän pienistä, maanläheisistä blogeista. Niissä missä kirjoittajaan on helppo samaistua, aivan kuten sinuunkin. :) Ihana muuten kuulla sinusta <3

      Poista
  3. Sie olet ihana ja niin on sinun blogikin! Täältä huokuu sinun höperö huippu persoona, se on paljon tärkeämpää kun ne täydelliset räpsyt ja kuva täydellisestä elämästä <3 Ymmärrän silti täysin mistä tuollainen ahdistus on kummunnut, voin niin samaistua siihen. Ja lukemani perusteella aika moni muukin. Onhan tää blogimaailmaa muuttunut niin erilaiseksi. Ikävä tuli sinua ja tyttöjä! Maatulla on vissiin uudet valjaat? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Nelli <3 Ikävä myös sinua! Ei oo uudet valjaat, mutta ei olla vain käytetty. :) Huomasin että vetää vähemmän kun on valjaat niin pitää varmaan hankkia ihan oikeanlaiset eikä tuollaiset rimpsut :D

      Poista
  4. Ihan täydellisiä sanoja Iina. Voin sanoa että samoja ajatuksia on tässä lähiaikoina liikkunut munkin mielessä. Itsekin pidän enemmän blogeista, joissa näkyy se rento meininki. Ei pidä ottaa liian vakavasti. Ja pöhpöh, jokainen tietää tai ainakin oletan tietävän, että kenenkään elämä ei oo täydellistä, antoi blogi sen kuvan tai ei. :)
    Itse pidän enemmän pienimmistä blogeista, suoraan sanottuna en seuraa ketään ammattibloggaajaa. MyCosmosta välillä lueskelen näiden suurempien bloggaajien kirjoituksia, mutta en läheskään joka päivä!
    Sulla on ihastuttava blogi, oon saanut susta kyllä sellaisen ihanan höpsön, jotenkin hellyyttävän ja hyväsydämisen kuvan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo minunkin lukulistalle kuuluu pienemmät blogit. :) Isommissa blogeissa katoaa sellainen ihana persoonallisuus helposti. Kiitos Kata niin kauniisti sanottu <3 :)

      Poista
  5. Erittäin hyvä postaus Iina! Mä ainakin itse kaipaan lukemiltani blogeilta myös sitä aitoutta, ettei yritetä koko ajan värittää elämästä täydellistä. Totta kai sitä mieluusti lukee blogeja, joita kirjoitellaan positiivisella asenteella ja kauniita kuvia on aina ilo katsella, mutta kyllä sellanen liiallinen täydellisyyden tavoittelu näkyy ja kauas näkyykin. Toiset tykkäävät sellaisesta, mutta itse en, mun mielestä se on liian epäaitoa :) Sun blogi on ihan huippu ja sun juttuja lukee aina niin mielellään :) Oon ollut niin innoissani kun sulta on nyt taas tullut postauksia! Ihanaa alkanutta viikkoa sulle ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Linda, piristit niin minun päivää! :) Niin mukava kuulla että täällä kaipaillaan vaikka välillä olisikin hiljaisempaa :) <3 Iloista viikkoa myös sulle!! <3

      Poista
  6. Ei hitsi miten hyvin kirjoittettu ja hyvä postaus!=) Itselläkin ihan samoja juttuja pyörinyt mielessä:) Ja voin niin samastua tuohon tiskaamiseen, ite en tiskaa ennen kuin ei mahdu enää keittiöön ollenkaan :'D Kauniit kuvat on kivoja ja niitä on kiva katsella, mutta niin on aitojakin juttuja, tai aina juuri bloggaajan omalla tyylillä tehtyjä, eikä liikaa yrittämällä yritettyjä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha :DD Meillä täyttyy hyvin äkkiä tiskipöytä. Onneksi ja epäonneksi :D Sinäänsä kiva ettei tarvi ihan jäätäviä tiskivuoria tiskata! Ja totta turiset :)

      Poista