perjantai 12. kesäkuuta 2015

Sokeririippuvuus

Sinä hetkenä kun olin pari päivää aiemmin tehnyt taas maailmaa parantavan päätöksen katsastaa mitä sinne suuhun lykkään, huomasin kuolaavani oman pienen pääni sisällä karkkien, suklaan ja oikeastaan ihan minkä tahansa epäterveellisen mössön perään. Otin ihan vakavaksi asiakseni selvittää, että mikä ihme tätä ihmisparkaa vaivaa kun fitnesspäiväkirjoja katsoessa mielessä pyörii pelkkä Geisha-patukka. Pystyin vain ihailla korviani myöten sitä antautumista niin paljon että alkoi jo oikeasti ärsyttää. Pakarat ja reidet huusi telkkarissa hoosiannaa ja minulla pullaa. Oikein tunsin kuinka ne muistutti, että anna meille meidän jokapäiväinen annoksemme. 


Siwa menisi kymmeneltä kiinni, ja mahdollinen sokeriin sukeltaminen olisi siitä kellonlyömästä riippuvainen. Olinhan juuri edellisenä päivänä kipannut kaikki herkut ja makeiset roskiin, koska niihin ei enää kosketa! 

Sisäinen kamppailu päässä alkoi, lähinnä siis oman itseni suostuttelu ja terveellisen elämän vähättely. Kerranhan me täällä eletään! Miksi tyytyä vain porkkanaan?! Elämässä ei saa tyytyä! Minähän en tyydy! Ei minulla ole ole ongelmaa, pelkkä halu nauttia elämästä.


Herätys pahvi! Sinulla on sokeririippuvuus. Netissä sanotaan, että tässä tapauksessa pitäisi jättää kaikki sokeri ja valkoiset jauhot pois ruokavaliosta. Voi ranskalainen patonki! Kun se on niin hyvää ja parasta!

 
Nyt auttakaa minua! Olen ongelman äärellä ja myönnän sen. Kun haluaisin vain vähentää, mutta eihän alkoholistikaan voi ottaa vain vähän. Kärsiikö kukaan teistä samasta ongelma, ja jos on joskus kärsinyt niin miten siitä päästä eroon? Selviytymistarinoita kaivataan!

16 kommenttia:

  1. voi Iina..mie oon tainu olla koko ikäni sokeririippuvainen! Kotoa tai laukun pohjalta löytyy lähes aina jotain makeaa.. pahimmassa tapauksessa vaikka pelkät suklaamurot saa sokerihimon taantumaan :D eikai tähän auttais muu ku vaa ottaa pitkä paussi, ettei yksinkertaisesti vaan söis mitään makeaa... mutta ei pyge :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sinä se oot kyllä niin kadehdittavassa kunnossa tuollaiseksi sokerihiireksi, ihan kateeksi käy pirskatti soikoon! Nam! Ole onnellinen <3

      Poista
  2. Mä tiedän niin ton tunteen! Oon ollut varmaan koko elämäni "sokeririippuvainen" ja varsinkin iltanapostelija. Mutta mulle joskus taannoin sanottiin että makean himo johtuu vaan heittelevästä verensokerista. Ja kierretään siitä tulee kun karkki ja sokeri aina äkisti nostaa verensokerin ja romauttaa sen taas alas yhtä nopeasti, jonka tuloksena tulee se sokerinhimo :D siksi mä olen yrittänyt vähän ryhdistäytyä ja korvata juurikin tuon telkkarin katsomis geishapatukan vaikka viinirypäreillä. Ne on tarpeeksi makeita että ainakin mulla vie sokerinhimon :) ja nyt kun kesä tulee niin mikä olis parempaa kun popsia tuoreita mansikoita ja kirsikoita vaikka telkkua katsellessa :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot kyllä niin oikeassa, ja sinun inspiroimana söin tänään karkin sijasta, tai siis sen lisäksi viinirypäleitä. Mutta siis tästä se lähtee! Nyt kun raaskin jättää sen karkin kokonaan pois :D

      Poista
  3. Sokeririippuvuus on kyllä kamalin tunne ikinä. Terveisin sokerihiiri! Löysin itteni syömästä jäätelöä, kun telkkarissa pyöti Suurin pudottaja... Ei näin Laura :D

    Mulla ainakin normaalin ruuan syöminen (jopa muutaman aterian lisääminen päivään!) ja runsas veden juominen vähentää mielitekoja ja se, ettei ole paikallaan! Mulla koti on pahin paikka, missä alkaa mielitekoja tekemään ja varsinki nälkäisenä! Mulle paras karkoittaja on kova salitreeni ja netistä löytyy paljon ihania välipaloja, joilla pystyy mieltä huijaamaan. Esim. Banaani-muna lätyt, mikrossa tehtävät kuppi herkut jne. The good morning -blogissa on kivoja ohjeita :)

    Joillaki auttaa herkkujen korvaaminen esim. Raakaherkuilla, proteiinipatukoilla, jne. Joillekki toimii, joillekki ei, mulla se laukaisee huonon kierteen herkkujen suhteen.

    Kokeilemalla ja itseä kuuntelemalla varmasti löytyy se sulle sopiva tapa. Pystyt siihen, jos oikeasti haluat! Sun pitänee tehdä vain se päätös ja pysyä siinä, oot vahva! :)

    Kirjastosta löytyy paljon materiaalia sokeririippuvuuteen ja mielitekojen vähentämiseen, jos olet innokas lukija :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Laura tosi paljon vinkeistä! :) Tuossa olikin jo paljon kikkoja mitä testata! Ehkä se paras ois kuitenkin raaka, luja tahto!

      Poista
  4. Mulla on niin, että joko pidän nollatoleranssin herkkuihin tai sitten syön niitä koko ajan liikaa. Usein se menee siten, että mulla on aikoja jolloin pidättäydyn herkuista ja taas tulee kausi että mättään hulluna kaikkea mahdollista. Tällä hetkellä pyrin syömään ravitsevaa ruokaa ja vältän epäterveelliset herkut kokonaan. Esimerkiksi raakaherkut ovat hyviä herkkuvaihtoehtoja huonon sokerin tilalle. On kiva syödä sellaista ruokaa joka maistuu hyvälle ja josta ei jälkeenpäin tule huonoa omatuntoa. Joten mulla tepsii nollatoleranssi - mitä vähemmän syö sokeria sitä sitä loppujen lopuksi tekee mieli :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin olen joskus onnistunut saavuttamaan sen euforisen tilan missä karkkia tms. ei yksinkertaisesti tee enää mieli! Uskon että suurin osa omasta herkuttelusta on myös tottumus ja tapa. Tyhmää! Kokonaan en kuitenkaan usko että tällä kesäloman kynnyksellä pystyn kieltäytymään herkuista. :s

      Poista
  5. Itse olen pitkään jättänyt sokerit väliin. Ennen olin ihan hirveä sokerihiiri ja olin varma että sokerista on vaikea päästä eroon. Mulle se ei kuitenkaan loppujen lopuksi ollut niin vaikeeta. Alkasin syömään säännöllisesti (aina 3 tunnin jälkeen), liikkua vähän enemmän ja just se, yritin aina tehdä jotain. Jos sokerihimo iski niin söin hedelmiä, sillä se yleensä lähti.

    Nykyään elään täysin ilman lisättyä sokeria ja valkoista jauhetta enkä ole ikinä aikasemmin voinut sekä henkisesti että fyysisesti näin hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa miten oot onnistunut! Pahin se onkin kun tulee liian pitkä ruokaväli usein töissä. Kotiin kun pääsee niin mieliteot yltyy!

      Poista
  6. Täällä sokerikoukussa oleva riippuvainen terve! Ei poppakonsteja, hetkellisiä onnistumisia ja loppuaika sitä perus sokerihelvettiä! :D Ei hajuakaan miten se onnistuu kohtuuskäyttäytymisellä, joten aion pyrkiä jättämään ne pois kokonaan...Paitsi tiedän, että en nyt loppuelämää oo ilman ja just kun elämästä pitää nauttia! Mutta kun nauttii liikaa voi pahoin, eikä voi nauttia kun kokoajan häiritsee ja ärsyttää ja väsyttää ja nälättää ja ja ja :D Tsemppiä ❤ Kyllä se siitä ja tämä tästä! Kunhan löytää hyvän syyn vähentää/lopettaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kuulostaa kyllä niin tutulta! Kyllä se tästä ja siitä <3 :)

      Poista
  7. Mulla on myös sokeririippuvuus :D iskee pahiten just syönnin jälkeen ja kun vähän ottaa nii lähtee käsistä kokonaan - ja ilman ei vaan pysty olemaan... Mäki selitän just tollee että "mitä väliä kuha en oo läski ja onneton" tai "kerranhan täällä vaan eletään" :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. haha kunhan en oo läski ja onneton :DD No sepä se! <3

      Poista
  8. Mä olen aina ollut s.riippuvainen ja olen vieläkin. Varsinkin aina nälän tullessa tekee niin paljon kaikkea makeaa, mutta joskus kun on antanu mättää niin paljon karkkia ku on halunnu niin katoaa ne halut. Tietenki halut tulee aika nopeaa myös takaisin. Tietäispä vaan miten siitä riippuvuudesta pääsis ohi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih joo ne haluat palaa kyllä aika vikkelään sokeriähkynkin jälkeen takas, viimeistään seuraavana päivänä :D Kai se on joku klikki mikä pitää tapahtua omassa päässä. :)

      Poista