maanantai 2. maaliskuuta 2015

Positiivisen ajattelun vaikeus

Tässä stressatessani Kerttulin keskiviikkona edessä siintävää jalkaleikkausta, olen alkanut miettimään positiivisen ja toiveikkaan ajattelun hankaluutta. Huomasin ainoan esteen positiiviseen ajatteluun olevan minun taikauskoisuudessa. Niinä hetkinä kun olen levollisin mielin miettinyt leikkausta, olen herättänyt itseni siihen ajatukseen, että jos hellitän stressin otetta kaikki menee kuitenkin huonosti. Ja jos olen tarpeeksi jumissa ja hengittämättä ja suorastaan veret seisauttavassa paniikissa, kaikki menee hyvin. Aloin miettimään kuinka typerä tämä ajatusmalli on, ja mistä ihmeestä olen keksinyt tällaisen ajattelutavan.

 
Huomasin tämän typerän uskomukseni kun aloin syvällisemmin miettimään miksi minusta tuntuu, että on minun velvollisuus olla koko ajan paskat housussa. Aivan kuin kantaisin mukanani jotain onnenamulettia kun pidän lujasti kiinni erittäin stressaantuneesta tunteesta ja kaunaloihin hiet nostattavasta jännityksestä. Tänään kun leikkaava lääkäri soitti kyseisestä leikkauksesta, minun koko keho alkoi täristä, vaikka samaan aikaan tuli tosi levollinen olo.

Huivi: Cubus, paita: Vila, Housut: BicBoc, Kengät: Seppälä

Voisinko opetella uuden ajattelumallin? Ehkäpä ikävät tapahtumat ei aina toistakaan itseään. Mitä jos oikeasti tapahtumat ei ole kiinni toisistaan, ja mitäpä jos oikeasti sillä ei ole väliä millä mielentilalla olet tai kuinka hermoraunio olet. Mielestäni tämä olisi paljon loogisempaa kuin se, että stressinmäärällä olisi joku maaginen voima siihen, että kaikki menisi paremmin mitä enemmän stressiä ja huolta. Oikeastihan emme voi vaikuttaa sen kummemmin tuleviin tapahtumiin mitkä ei lopulta ole meistä itsestä kiinni. Ehkä olisi siis helpompaa vain hengittää ja antaa itselle mielenrauha, vaikka edessä olisikin jännittäviä ja riskialttiita tapahtumia. Voimme vain toivoa parasta, ja joskus jopa luottaa siihen että kaikki menee hyvin.

 
Taikauskoisuudestani kertoo myös se, että nyt kun kirjoitan tällaista toiveikasta tekstiä Kerttulin leikkauksesta, kuvittelen sen tuottavan jotenkin huonoa onnea. Ihmismieli on kyllä välillä niin kieroutunut. Ei se auta kuin jumittaa niskalihakset ja hengittää pinnallisesti aina keskiviikkoiltaan asti, varalta varmaan perjantaihin. Mitä jos stressaisin samantien koko loppuelämän ajan, olisi tällä minun logiikalla hyvä onni taattu tulevaisuudessakin. Hohhoi mitä puppua, mutta nyt en kyllä viitsi ottaa riskiä ja lopettaa stressaamista. 


Mitä tästä postauksesta opimme? Mitä minä opin? Enpä juuri muuta kuin sen, että olen höpö, taikauskoinen akka jolla saattaa olla tulevaisuudessa toivoa paremmasta, koska tiedostan ongelmani!


Kuvat on tosiaan tältä päivältä kun kävimme Tornihotellissa lounaalla. Aivan ihanaa ruoka ja mitä parhaimmat puitteet! Moni on toivonut asukuvia minulta, ja aion alkaa suoltamaan niitä tänne ehdottomasti tiuhempaan tahtiin. Ensimmäinen lomapäivä oli muutenkin ihan paras! Näin Tamperelaisia Unelma itsestä -tytteleitä ja pörräsin kaupungilla. Käytiin myös Tuomaksen kanssa syömässä Siipiveikoilla, nam!

Nyt lukemaan teidän muiden blogeja, hiphei!! Mukavaa maanantai-iltaa!

24 kommenttia:

  1. upeita kuvia Iina!!<3 mie uskon että leikkaus sujuu hyvin!! ainahan sitä jännittää pakostakin!! mul on peukut pystyssä ja ootte kovasti minun ajatuksissani! nautinnollista lomaa kaikesta huolimatta<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Paula <3 :) Ihana kun oot hengessä mukana! <3 Kyllä me nautitaan, vaikka pakostakin sitä välillä miettii ja hermoilee leikkausta. :)

      Poista
  2. Hoksaan sun pointin! Monesti itekkin saattaa alitajusesti vähintään kieltää toiveikkaan ajattelun, ettei sitten kävis huonosti. En itse lukeudu taikauskoiseksi, mutta jotenkin tuohon se vaan menee, ja osaksi kyllä samaistun tähän sun tekstiin! Helpommalla varmaan pääsis, kun ottais "tuli mitä tuli"-asenteen. Toivottavasti kaikki menee hienosti koiraasi ajatellen, minä ainakin haluan uskoa niin ♥
    Ps. Ihania kuvia, näytät niiiin syötävän söpöltä! :D ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, en sitten tosiaan tiedä onko se taikauskoisuutta mitä en oikeasti edes ajattele uskovani vai mitä. Jotain hämminkiä tuossa minun ajattelutavassa kuitenkin on :D Ihana kun uskot <3 :) Hih ja kiitos!!

      Poista
  3. Entä jos kyse ei olekaan taikauskoiduudesta vaan psykoligiasta; paremman toivomista ja pahimman pelkäämistä? Todella kauniit kuvat kauniista naisesta. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi se olla kyllä psykologiaakin! Selittäisi paremmin :D Kiitos <3

      Poista
  4. Älä stressaile liikaa! Varmasti kaikki menee hyvin <3 Ja laittele minulle viestiä leikkauksen jälkeen miten meni! Jookos<3 Mutta ymmärrän hyvin tekstisi pointin ja tiedän tuon stressaamis tunteen. Itse stressaan kaikkeen terveyteen liittyvästä vähän liikaakin ja alan jopa panikoimaan, jos on jotain pientäkin syytä huoleen. Sitten omaan panikointiini pahin virhe on googlettelu ja siitä se stressi aina syntyykin. Osaan onneksi muuten olla todella positiivinen, mutta stressaan kyllä tyhmistä asioista. :D Nämä asukuvat on aivan ihania ja näitä lisää. Oot sinä kaunotar<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitan tietenkin, ja teen kaikkeni että hermot pysyy kasassa <3 :) Huh itsekin stressaan kyllä muidenkin terveydestä kuin vain lemmikkien. Ja kyllä, google on silloin paha paikka asua. :DD Itsekin koen olevani positiivinen ihminen, mutta tosiaan stressaan tyhmistä asioista! Eli samaa "vikaa" meissä :D Voi kiitos sinä ihana kaunokainen siellä <3

      Poista
  5. upeita kuvia, olet tosi kaunis<3 ja ymmärrän kyllä huolesi, mutta turha stressaaminen vie älyttömästi voimia! itse olin viime syksynä todella uupunut kun koko ajan oli stressi päällä jostain.. kyllä kaikki hyvin menee, usko pois! :) jälkeenpäin voi sitten miettiä että tästä selvittiin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuuli<3 Oot kyllä niin oikeassa, että turha stressaaminen ja stressaaminen yleensäkin vie ihan kauhean paljon voimia. On vain niin vaikea olla stressaamatta. :s Ihanasti sanottu <3 Yleensä lopussa sitä huomaa että turhaa hermoili.

      Poista
  6. Tuo vaaleanpunainen bleiseri ♥_♥ Mä oon himoinnut just joko vaaleanpunaista takkia, tuollaista jakkua tai bleiseriä mutta nyt ostolakko kieltää kaikki sellaiset ihanuudet. Anyway todella kauniita kuvia ja asukokonaisuuskin on ihana.
    Tuulia lainaten tosiaan turha stressaaminen vie älyttömästi voimia, mutta ymmärrän täysin sua koska itsekin stressaan paljon kaikesta, niin pienestä kuin suurestakin. Toivomme kaikki parasta, kyllä kaikki sujuu varmasti todella hyvin:) Voimia nyt sulle ja Kerttulille ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on onneksi tosi hyvä mahdollisuus löytää vielä pidemmänkin aikaa vaaleanpunainen jakku tai muu vastaava, kun tuntuu että kaupat pursuaa tuota ihanaa sävyä <3 Ostat kun ostolakko loppuu ja löytyy sopiva yksilö ;) Kyllä, turha stressaaminen kuluttaa ihan kauheasti. Siksi se onkin niin kurjaa. :s Onneksi leikkaus on ohi ja kaikki meni hyvin :)

      Poista
  7. Sinä superkaunis<3 täällä on kanssa yksi stressipallo, tiedän miten stressi kuluttaa:/ hirmusti voimia ja jaksamista, kyllä kaikkihyvin menee:)<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos <3 Nyt on hiukan jo stressi hellittänyt, kun leikkaus ohi :) Koitetaan ottaa molemmat rennommin tämä elämä!

      Poista
  8. Samaistuin kyllä tähän kirjoitukseen aika hyvin! Itsellänikin on paha tapa stressata mitä pienimmistäkin asioista ja pelkään asioiden romahtavan, jos en ylläpidä sitä tiettyä stressitasoa.. Tietynlainen pieni stressaaminen on kai ihan normaalia ja auttaa jollain tapaa järjestelemään asioita pään sisällä, mutta sitten taas liika on liikaa! :D Tsemppiä pikkuisen operaatioon, täälläkin peukut ja varpaat pystyssä!♡ Kauniita kuvia muuten! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, en oikein tiedä mitä sitten tekisin jos lopettaisin sen murehtimisin kaikesta :D Liika on kyllä liikaa, ja mulla on kyllä liikaa mennyt yli jo aikoja sitten. Onneksi leikkauksesta ei tarvitse enää stressata. :) Kiitos sulle <3

      Poista
  9. Mä pystyn niin samaistumaan noihin sun fiiliksiin, koska meidän Kertulla oli tänään se leikkaus. Kaikki meni kuitenkin tosi hyvin (Kertulta poistettiin nisäkasvaimia, kohtu ja munasarjat) eli ihan turhaan stressasin niin kamalan paljon! Mua pelotti eniten se nukutus kun Kertulla on sydämen vajaatoiminta, mutta se pikkuinen on niin sinnikäs tapaus ja nukutuksessa riskithän on oikeasti aika pienet :) Tsemppiä huomiseen, hyvin se menee ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui teilläkin iso operaatio takana! Tsemppiä Kertun toipumiseen <3 Kyllä näillä Kertuilla on sinniä!!

      Poista
  10. Upeita asukuvia!<3 Asu näyttää todella hyvältä:)

    http://sofiawilhelmiina.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  11. Jotenkin kuulosti tuo teksti aika tutulta jollain tasolla, joten helppo oli nyökytellä ymmärtäväisenä :D Paljon tsemppiä leikkaukseen, hyvin se menee <3 ps. Aivan ihania kuvia taas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maikki<3 :) Niin, yltiöpäinen stressaaminen on aika yleistä! .D

      Poista
  12. Kuulostaa kyllä niin tutulta tuo teksti. Mä ooon kyllä niin stressaavaa tyyppiä enkä voi sille mitään. Aina ajattelen vaan pahinta ja kyselen itseltäni entä jos? Ainut paikka missä en stressaa on mökillä, siellä saan päästä kaikesta siitä stressistä irti ja olla vaan. Kunhan yrittää vaan pysyä positiivisena niin negatiivisetkin asiat muuttuu paljon helpommiksi, paljon tsemppiä omaan ajatteluun ja ihanaa kevään odotusta. ♥ Tosi kauniita asukuvia, en malta oottaa että näen näitä jatkossaki lisää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tuntuu etten voi oikein itselle ja stressaamiselle mitään. Se vain tulee vaikka yritän välttää sitä. Onneksi sulta löytyy paikka missä voit päästää irti stressistä <3 Se on tosi tärkeää! Ihanaa kevään odotusta myös sulle <3

      Poista