Ylpeydenaiheeni

Onpa ihanaa olla taas juuri tässä, jo pimenevässä kesäyössä ja kirjoittaa tänne. Rakastan öitä! Rakastan sitä tunnetta kun tuntuu, että koko muu maailma nukkuu. Minusta tulee ehkä myös vähän syvällinen öisin. Niin hyvässä kuin pahassa. Tällä kertaa siinä hyvässä. :) 

Moni minut tunteva on pannut varmasti merkille, että minun elämä pyörii pitkälti näiden kahden kuvissa esiintyvän palleron ympärillä. Ne keitä ei koirajutut kiinnosta yhtään, voi melkein suorilta skipata tämän postauksen. :) Olen ihan varmasti kyllästyttänyt monen kaverin puhumalla Maatsusta ja Ketsupista, muodolliset anteeksipyynnöt siitä. Silloin kun päätin hankkia koirani, päätin myös samalla sitoutua siihen täysin, ja kouluttaa koirastani kunnollisen kansalaisen. Se, kuinka hyvin tai huonosti olen onnistunut tai tulen vastaisuudessa onnistumaan, on ihan oma tarinansa.

Minulla on sydämen päällä muutama asia, mistä en ole ylpeä. Olen melko aikaansaamaton, ja henkilökohtaiset päätökseni itseäni kohtaan pitää heikosti. Tällä viittaan nyt lähinnä liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon, mitä lupaan alkaa harrastaa ja noudattaa hyvin säännöllisin väliajoin. Olisi ehkä vain helpompaa tehdä kerran se päätös ja pysyä siinä. Näin ei kuitenkaan toistaiseksi ole vielä käynyt. Nyt oikeasti joku jumppapirkko siellä ruudun toisella puolella! Kerro miten onnistuit! Mie tahdon tietää, kiihkeästi! Miten pysyn ruodussa, vaikka esimerkiksi ikuisesti?! 

Se miten huonosti pidän omalle keholleni lupauksia puhtaista raaka-aineista ja terveellisestä ruoasta, tarvittavasta levon ja liikunnan balanssista, olen pitänyt sanani siitä, että koirani huolehdin hyvin! Se on asia mistä olen ylpeä! Se on yksi syy, miksi puhun koiristani niin paljon. Toki senkin vuoksi, että nämä kaksi neitoa ovat mahdottoman hurmaavia tapauksia ;)

Hurmaavasta puheenollen olen saanut vallan hurmaavia lukijoita <3 Te vielä melko vähäiset, mutta sitäkin arvokkaammat lukijat olette saaneet oloni erityiseksi! Kiitos siitä <3 Lähden hyvillä mielin nyt nukkumaan! Hyvää yötä!

 

:D